Paikkatietoon perustuva satokartoitus leikkuupuinnissa tuo silmämääräistä paljon tarkempaa tietoa pellon sisäisestä sadon vaihtelusta. Tavoitteena on havaita pellon ongelmakohtia ja parantaa satotasoa niissä lohkon osissa, missä on satopotentiaalia. Satokartoitus tarjoaa systemaattisen tarkastelutyökalun täsmäviljelyn toteuttamiseen. Kosteusmittausta voi hyödyntää myös muuten leikkuupuinnissa: sille voi asettaa esimerkiksi hälytysrajan viljan kosteuden nousemisesta liian korkeaksi.
Satokartan tulkinta vaatii paljon tietoa pellosta. Pellon kasvukyky ja viljavuus vaihtelevat paljon luontaisestikin pellon ominaisuuksien mukaan. Toisaalta usein voidaan korjata esimerkiksi paikallisia ravinnepuutoksia tai maan rakenteen ongelmia. Myös satovaihteluiden syiden selvittämisessä voi hyödyntää uutta teknologiaa, kuten maaperäskannausta. Satokarttaa kannattaa verrata kasvukauden aikaisiin satelliittikuviin tai mahdollisiin droonilla otettuihin ilmakuviin.
Yhden vuoden tietojen perusteella ei vielä välttämättä voi tehdä johtopäätöksiä. Esimerkiksi kuivana tai sateisena vuonna tulevat esille erilaiset ilmiöt. Vuosien mittaan satokartoituksella kertyy vertailutietoa, josta yhdessä kasvukauden säätietojen kanssa voi tarkastella eri toimenpiteiden vaikutuksia satoon.
Tekniikka
Sadon määrä mitataan puidun viljan säiliöön kuljettavalta kolaelevaattorilta. Mittaamiseen on kahdentyyppistä tekniikkaa: massavirtaa ja tilavuusvirtaa mittaavia laitteita. Tavallisimmassa massavirtaan perustuvassa tekniikassa säiliöön siirtyvä viljavirta lentää viljaelevaattorilta vasten levyanturia, johon kohdistuva voima mitataan. Voima-anturi muuttaa tiedon elektroniseksi signaaliksi.
Tilavuusvirtaan perustuvissa mittareissa käytetään useimmiten optista eli valoanturia. Optinen mittaus perustuu viljaelevaattorilla kulkevan viljakerroksen läpäisemään valon määrään. Mitä enemmän viljaa elevaattorissa liikkuu, sitä vähemmän valoa se läpäisee ja viljan määrä kalibroidaan tiedon perusteella. Laitteistoon kuuluu valon lähetin ja vastaanotin.
Satokartan tuottamiseen tarvitaan viljamäärän mittauksen lisäksi GPS-paikannus, viljan kosteus, ajonopeus sekä tieto leikkuupöydän asennosta. Tarvittavat anturit yleensä kuuluvat laitepakettiin. Puimurissa jo mahdollisesti olevien antureiden yhteensopivuus kannattaa selvittää ennen laitteen hankintaa.
Tiedot antureilta siirtyvät ohjaamoon sijoitettavalle näytölle. Useimmissa laitteissa satokarttaa voi tarkastella näytöltä reaaliaikaisesti. Varsinainen analysointi ja tiedon hyödyntäminen tehdään kuitenkin myöhemmin tietokoneella. Tiedot voidaan siirtää usb-tikulla, ja monissa laitteissa myös langaton siirto pilveen on mahdollista. Satokartan tarkasteluun ja yhdistämiseen muuhun viljelysuunnitteluun tarvitaan yhteensopiva ohjelmisto. Ohjelmistoja tarjoavat sekä laitevalmistajat että ohjelmistotalot.
Kalibrointi
Anturit tulee kalibroida oikean tiedon saamiseksi. Koska satovaihtelu pellolla on yleensä varsin suurta, viljamääräanturi tulisi vastaavasti kalibroida eri satotasoille. Kalibrointi eri satotasoille edellyttää vastaavia viljavirtoja anturille, mikä voidaan toteuttaa esimerkiksi eri ajonopeuksilla. Jos mitattavien erien punnitsemiseen ei ole käytettävissä vaakaa, tulos on arvioitava tilavuuden ja hehtolitranpainon perusteella. Samalla kalibroidaan kosteusmittari. Kalibrointi tulee tehdä erikseen joka viljalajille.
Joissakin uusimmissa puimureissa viljasäiliössä on vaaka-anturit, jolloin niiden omissa satokartoitusjärjestelmissäkin voi olla itsekalibrointi. Uusin tekniikka osaa myös tunnistaa jo puidut alueet. Vajaat työleveydet eivät silloin aiheuta virhettä tai tarvetta vaihtaa asetuksia.
Lisäksi tärkeä asetettava arvo on viive, joka puidulla viljalla on leikkuupöydältä elevaattorille, missä mittaus tapahtuu. Puimuri ehtii kulkea jonkin matkaa, ennen kuin viljaa alkaa tulla säiliöön, eli tähän kuluva aika tulee mitata.
Katso myös video:
Hyödyt
- Saadaan tietoa lohkon sisäisestä satovaihtelusta.
- Voidaan tunnistaa ongelmakohtia, joihin voidaan kohdistaa tutkimuksia ja toimenpiteitä.
- Toimenpiteiden vaikutuksia voidaan seurata tarkemmin.
Huomioitavaa
- Hankinnassa kannattaa varmistaa yhteensopivuus mahdollisiin olemassa oleviin antureihin ja laitteisiin
- Kalibroinnin huolellisuus vaikuttaa satokartan tarkkuuteen, kalibrointiin tulee varata aikaa
- Massavirtamittauksessa levyanturin kunto tulee tarkastaa vuosittain, vilja kuluttaa sitä
- Tulosten tulkintaa varten tarvitaan yleensä muita tutkimuksia ja tietoa pellosta
- Tieto lisääntyy useiden vuosien seurannan myötä.
Hintahaarukka
- Satokartoitusjärjestelmien hinta vaihtelee n. 5 000–10 000 euroa (sisältäen näytön)
- Markkinoille on tullut myös edullisempia mobiililaitteilla toimivia järjestelmiä
Tuotteita
- AgLeader/ Jälleenmyynti Lilja Farms
- RDS Technology Ltd /Jälleenmyynti Hankkija
- Topcon /Jälleenmyynti Topgeo
- Trimble/ Jälleenmyynti Dataväxt
- FarmTRX /Jälleenmyynti Suomessa satokartoitus@gmail.com
Lisätietoa, tutkimusta, hankkeita
- Koulutuskeskus Sedu Ilmajoki, Virtuaalikylä: Puimurin satokartoitusjärjestelmä
- Iowa State University. Tips for Calibrating Your Combine's Yield Monitor
Kirjoittaja: Reetta Palva, tutkija, TTS Työtehoseura