Peltoviljely

Droonit (dronet)

16.10.2020 by

Droonit peltoviljelyssä

Kauko-ohjattujen miehittämättömien ilma-alusten eli droonien (drone) nykyisistä käyttökohteista keskeisin on kasvustojen kuvaus ja seuranta. Kasvuston orastuvuutta, tasaisuutta, stressitiloja, rikkakasveja ja kasvitauteja kyetään kuvaamaan ja paikantamaan ilmasta. Droonit (dronet) kameroineen helpottavat sadetuslaitteiden toiminnan valvomista ja salaojien tilan tarkastamista. Lisäksi voidaan kuvata markkinointimateriaalia ja työvoiman perehdytysmateriaalia.

Potentiaalisia käyttökohteita peltoviljelyssä ovat rikkakasvien, kuten hukkakauran, juolavehnän ja saunakukan, tunnistus ja täsmäruiskutus. Ilmasta tapahtuva ruiskutus on kuitenkin toistaiseksi kiellettyä EU:ssa (ks. Ruiskudroonit). Rikkakasvien ruiskuttamista ja kitkemistä voidaan toki jo nyt avustaa ilmakuvauksilla.

Droonit voivat olla käyttökelpoisia myös pienissä kuljetustehtävissä (eväät, kevyet varaosat ja tarvikkeet). Vaarallisia aineita niillä ei kuitenkaan saa kuljettaa, eikä esineitä saa pudottaa niistä. Drooneilla voitaisiin myös karkottaa luonnonvaraisia eläimiä pelloilta, mutta esimerkiksi rauhoitettujen valkoposkihanhien karkotus vaatii luvan. Drooneilla voitaisiin myös opastaa urakoijat tai työntekijät oikeille lohkoille.

Droonit kotieläintuotannossa

Kotieläintuotantoa hyödyttävä käyttö tulee pääasiassa välillisesti peltokasvituotannon edistämisen kautta. Drooneille on myös erityisesti kotieläintuotantoon liittyviä käyttökohteita. Drooneja käytetään muun muassa laidunolosuhteiden ja laiduntavien eläinten valvontaan sekä laidunaitojen tarkastukseen. Myös nurmipellolle heitettyjä alumiinisia juomatölkkejä, jotka ovat silputtuina vaarallisia säilörehun joukossa, voidaan paikallistaa droonien avulla.

Potentiaalista käyttöä laiduntavilla eläimillä voi olla esimerkiksi valvonnasta askel eteenpäin eli eläinten ohjaus laitumilla. Sisätiloissa drooneja voisi olla mahdollista hyödyntää eläinten terveyden ja käytöksen (automatisoituun) tarkkailuun, jolloin tarvitaan vain yksi kamera kattamaan koko tuotantorakennus.  Mahdollisesti drooneilla voitaisiin torjua myös ei-toivottuja eläimiä (esim. pikkulintuja) tuotantorakennuksista, tarkastaa hankalasti saavutettavien katto- yms. rakenteiden kuntoa sekä rehusiilojen sisältöä ja happitasoa.

Tekniikka

Kauko-ohjattu, miehittämätön ilma-alus (drooni, drone, UA, UAV, RPA) kehitettiin alun perin sotilas- ja viranomaiskäyttöön, jossa niiden koko vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan kämmenelle sopivista ”nanodrooneista hävittäjäkoneen kokoisiin” (esim. FLIR Systemsin Black Hornet ja General Atomicsin Predator). Sittemmin laite on otettu myös siviilipuolelle harrastus- ja ammattikäyttöön.

Siviilipuolen droonit voidaan jakaa pienoiskoptereihin ja kiinteäsiipisiin (engl. fixed-wing) pienoislennokkeihin. Pienoiskoptereissa on tyypillisesti neljä roottoria (esim. DJI:n Phantom ja Mavic). On olemassa myös kuudella tai kahdeksalla roottorilla varustettuja raskaampia pienoiskoptereita (esim. DJI:n Flame Wheel tai Spreading Wings).

Kiinteäsiipisissä pienoislennokeissa on tyypillisesti yksi kiinteä roottori (esim. Parrot Groupin eBee). Nämä heitetään ilmaan ja ne laskeutuvat maahan liukumalla. Kahdella tai kolmella 90 astetta kääntyvällä roottorilla varustetut lennokit (esim. Quantum-Systemsin Trinity) voivat olla pienoiskoptereiden lailla vertikaalisti nousevia ja laskeutuvia (engl. VTOL eli Vertical Take Off and Landing).

Sekä sotilas- että siviilipuolen laitteista käytetään usein englanninkielistä sanaa drone. Kotimaisten kielten keskus suosittelee kuitenkin kutsumaan laitetta drooniksi, joka taipuu drone-sanaa sujuvammin. Laitetta voidaan kutsua myös pienoiskopteriksi, joskin myös suomen ja englannin sekoituksia, kuten quad-, heksa- ja oktokopteri -nimiä, näkee käytettävän. Drooni ja pienoiskopteri soveltunevat parhaiten nimiksi siviilipuolen pienehköille – ”reppuun tai salkkuun sopiville” – laitteille.

Hyödyt

  • Suosittujen droonimallien peruskäyttö on melko helppoa oppia.
  • Soveltuvat maatiloilla omaan käyttöön, tilayhteistyöhön ja myyntipalveluiden tuottamiseen.
  • Jo pelkistä ilmakuvista ja -videoista on monenlaista hyötyä maatilalla.
  • Ilmasta käsin kyetään tekemään havaintoja nopeasti suurelta peltoalueelta.
  • Soveltuu maatiloilla myös metsätalouteen, kuten lumi- ja myrskytuhojen tarkastamiseen.
  • Lähivuosina käyttö jatkanee laajentumistaan muun muassa täsmäkasvinsuojeluun.
  • Uusia näkökulmia some-/mielikuvamarkkinointiin.

Huomioitavaa

  • Drooneja koskeva lainsäädäntö (ks. Droneinfo.fi) on muutoksessa, mutta se on tunnettava.
  • Lentokoneiden ja helikoptereiden häirintä on ehdottomasti kiellettyä.
  • Lentokieltoalueilla, kuten lentoasemien läheisyydessä, lennättäminen on kiellettyä.
  • Maksimilentokorkeus on nyt 150 metriä, mutta vuodenvaiheesta 20/21 alkaen 120 metriä.
  • Lennätettäessä on pidettävä suora näköyhteys drooniin.
  • Ihmisjoukkojen ja massatapahtumien päällä lennättäminen on kiellettyä.
  • Kuvaaminen on sallittua yleisillä paikoilla ja julkisissa tiloissa.
  • Yksityisyyden ja kotirauhan rikkominen sekä salakatselu on kiellettyä.
  • Droonista on käytävä ilmi käyttäjän nimi ja yhteystiedot.
  • Lennätyksestä vastaavan henkilön on oltava vähintään 18-vuotias, kun droonia käytetään muussa kuin harraste- tai urheilukäytössä.

Hintahaarukka

  • Alle satasesta kymmeniin tuhansiin euroihin koon, ominaisuuksien ja varustuksen mukaan
  • Suosituimmat droonimallit tavallisine kameroineen maksavat noin 1 500 euroa sis. alv. Näitä käytetään myös maatiloilla.

Tuotteita

Lisätietoa, tutkimusta, hankkeita

Kirjoittaja: Janne Karttunen, erikoistutkija, TTS Työtehoseura