Ruokinnan suunnittelun osalta on oleellista tietää aina myös ruokintakomponenttien kuiva-ainepitoisuus. Jos kuiva-aine on pielessä, voi ruokinta olla liian väkevää tai laimeaa. Tällöin seurauksena voi olla esimerkiksi vajaukset tuotannossa, tuotantoeläinten sairastelu tai turhat ruokintakustannukset.
Yleensä rehuanalyysit teetetään rehulaboratoriossa, mutta lisäksi kuiva-ainetta voidaan seurata tiheämmin myös tilatasolla. Tällaisia tilakäyttöön soveltuvia kuivausteknologioita ovat esimerkiksi halogeeni- ja lämpöilmakuivaimet, elektroniset mittarit sekä NIR-mittarit. Yhteistä eri teknologioilla on se, että ne mittaavat näytteen veden määrää tai sen haihtumista kuivauksen aikana.
Halogeeni- tai infrapunakuivaimet
Halogeeni- ja infrapunakuivaimet perustuvat näytteen kuivaamiseen vaa’an päällä. Tällöin kuivumista voidaan seurata reaaliaikaisesti. Näyte annostellaan lautaselle, laitteen vaa’an päälle, ja kannessa oleva halogeenilamppu tai infrapunasäteilijä kuivaa näytteen. Kun näytteen massa ei enää muutu, laite pysäyttää mittauksen ja ilmoittaa näytteen kuiva-ainepitoisuuden. Kuivaimia voidaan käyttää myös muiden näytetyyppien mittaamiseen, esimerkiksi separoitu kuivajae.
Lämminilmakuivaimet
Lämminilmakuivaimet perustuvat myös näytteen kuivaamiseen. Ne ovat monesti hieman enemmän työtä vaativia laitteita. Esimerkki lämminilmakuivaimesta on Koster-kuivuri, jossa näyte annostellaan sihtiin, joka laitetaan lämminilmapuhaltimen päälle kuivumaan. Näytteen kuivumista seurataan punnitsemalla sihtiä säännöllisin väliajoin erillisellä vaa’alla. Alkuvaiheessa esimerkiksi 15 minuutin välein ja lopuksi 5 minuutin välein. Kun näytteen massa ei enää muutu, näyte on täysin kuivunut ja kuiva-ainepitoisuus lasketaan manuaalisesti: loppupaino – sihdin paino / alkupaino – sihdin paino) * 100 %. Mittaus kestää noin 30–60 minuuttia riippuen näytteen kuiva-ainepitoisuudesta.
Lähi-infrapuna (NIR) -mittarit
Lähi-infrapunaspektroskopiaan perustuvia mittareita on olemassa kannettavina ja ajokoneisiin kytkettävinä versioina ja spektrikameratekniikoina. Niissä kuiva-aineen mittaus perustuu vesimolekyylien sidosten värähtelyn optiseen tunnistamiseen lähi-infrapuna-alueella (760–2500 nm). Mittaus tapahtuu sekunneissa tai minuuteissa riippuen kalibroinnin kestosta ja rinnakkaismittausten määrästä. NIR-mittareilla on mahdollista mitata muitakin parametrejä kuin kuiva-ainetta.
Dinamica Generale valmistaa X-NIR mittalaitetta ja AgriNIR mittalaitteita, joita voidaan käyttää eri säilörehuille ja valmiille seosrehulle. Jokainen näytetyyppi vaatii kuitenkin oman kalibrointinsa, ja laitteelle voi valita kerrallaan 3–7 eri näytetyyppiä. Spectral Engines kehittää AFarCloud-hankkeessa kannettavaa, älylaitteella ohjattavaa NIR-mittaria säilönurmirehun mittaamiseen. Mittari ei ole vielä kaupallisesti saatavilla, sillä sen kehitystyö jatkuu hankkeessa edelleen.
Elektroniset mittarit
Elektronisissa kosteusmittareissa mitattava rehu vaikuttaa anturin sähköisiin ominaisuuksiin, joita mitaten laite laskee kosteuden. Wile-heinänkosteusmittarit mittaavat kosteutta kapasitiivisesti, eli mittaus perustuu ensisijaisesti dielektrisyysvakioon, joka on vedellä korkea kuiva-aineeseen tai ilmaan verrattuna.
Rehun tiiviys vaikuttaa sähköisen mittarin lukemaan. Siksi Wile 25 -mittarilla Wile 253 -irtoheinäanturia käyttäen rehu kerätään muovisankoon, jossa käyttäjä puristaa mittauksen aikana rehua kasaan tietyllä voimalla. Paaliantureissa tiheys joko kerrotaan mittarille (Wile 25 pistinanturilla Wile 251) tai mittari voi arvioida sen työntövoimasta automaattisesti (Wile 500). Mittarit ilmoittavat tuloksen kosteusprosenttina eli kuiva-aine saadaan laskukaavalla: 100 % - mittaustulos (%).
